Erkin ploki

torstai 17. syyskuuta 2026

Tervetuloa Suomi-yhtiön omaperäiseen bisnesmalliin!

Humoristinen näkemys Suomi-yhtiön omaperäisestä bisnesmallista.

Tervetuloa Suomi-yhtiön omaperäiseen bisnesmalliin! Maahanmuutto maksaa suomalaisille veronmaksajille 9.2 miljardia euroa vuodessa.

Kuvitellaanpa hetki, että Suomi Oy on yritys, jonka hallituksessa istuvat sulassa sovussa niin poliitikot, Elinkeinoelämän keskusliitto kuin ammattijärjestötkin. Tämän yhtiön talousstrategia on vähintäänkin luova, ja sen pääperiaatteet näyttävät toimivan seuraavasti:

1. Rahoitusratkaisu: ”Laitetaan luottokortti vinkumaan”
Kun tavallinen yritys miettii, miten saada tulot ja menot tasan, Suomi Oy:n johtoporras on keksinyt helpomman tien. Jos kassa ammottaa tyhjyyttään, ratkaisu on yksinkertainen: haetaan maailmalta vähän lisää velkaa! Ajatuksena tuntuu olevan, että tulevaisuuden veronmaksajat – ketä he sitten ovatkaan – kuittaavat laskun kyllä joskus. Eihän miljardin tai parin lisälaina tunnu missään, kun kyseessä on ”investointi tulevaisuuteen”.

2. Tuotto-odotukset: ”Ostetaan kalliilla, saadaan yllätyksiä”
Kun investointipankkiirit ottavat velkaa, he odottavat saavansa rahoilleen korkeaa tuottoa. Suomi Oy:n investointistrategia maahanmuuton suhteen on kuitenkin astetta jännittävämpi. Veronmaksajien miljardeilla ostetaan paketti, jonka sisältö paljastuu vasta matkan varrella:

Sosiaaliturvan suurkuluttajat: Järjestelmä on rakennettu niin houkuttelevaksi, että Kelan tiskistä muodostuu monelle se ensimmäinen ja pysyvin työpaikka. Osaajapulan sijaan saatiinkin tehokkaasti täytettyä toimeentulotukijonot.
Vankiloiden uudet asukkaat: Suomi Oy:n hotellitasoiset vankilat ovat osoittautuneet menestykseksi – ne vetävät puoleensa kansainvälisiä vieraita niin tehokkaasti, että tilat loppuvat kesken. Rikollisuuden ja turvattomuuden lisääntyminen kuitataan hallituksen kokouksessa ”sopeutumisvaikeuksina”, ja vastaukseksi suunnitellaan tietenkin vankilapaikkojen vuokraamista ulkomailta – lisävelalla, kuinkas muutenkaan!

3. Hallituksen yhtenäisyys: ”Kaikkien suosikkiharrastus”
Vaikka puolueet yleensä riitelevät kaikesta, tästä strategiasta löytyy yllättävän laaja yhteisymmärrys. Ainoastaan perussuomalaiset vastustaa tätä kehitystä, mutta eivät voi yksin asialle mitään.

Vasemmisto ja Vihreät sekä SDP näkevät tässä mahdollisuuden toteuttaa maailmanlaajuista hyväntekeväisyyttä Suomen valtion piikkiin.
Oikeisto ja etujärjestöt taas toivovat salaa, että kun maahan tuodaan tarpeeksi väkeä, saadaan vihdoin yrityksiin halpatyövoimaa – vaikka suuri osa päätyisikin suoraan veronmaksajien elätettäväksi.

Lopputuloksena on tilanne, jossa suomalainen veronmaksaja istuu kotonaan lukittujen ovien takana ihmettelemässä, minne hänen rahansa katosivat ja miksi naapuruston turvattomuus on ainoa asia, joka kasvaa samaa tahtia valtionvelan kanssa. Mutta ei hätää – Suomi Oy:n johto vakuuttaa, että seuraava velkaerä korjaa varmasti kaiken!

Suomen Yle ja Viron ERR: Daavid ja Goljat

Suomen Yle ja Viron ERR: Daavid ja Goljat – paitsi että Goljatilla on kultainen luottokortti ja Daavid yrittää tehdä tv-viihdettä kahvinkeittimen budjetilla.

Jos Suomen Yleisradio ja Viron ERR laitettaisiin samaan kehään, kyseessä ei olisi reilu urheiluottelu. Se olisi tilanne, jossa toinen osapuoli saapuu paikalle omalla yksityiskoneellaan ja toinen liftaa paikalle toivoen, että joku suostuu maksamaan bussilipun.

Rahoitus: Miljonääri-Yle vs. Viikonloppubudjetilla elävä ERR

Suomen Yle ui rahassa kuin Roope Ankka. Vuonna 2026 Ylen budjetti on huikeat 548 miljoonaa euroa. Suomalaiset maksavat tämän iloisesti (tai vähemmän iloisesti) Yle-verona suoraan palkkapussistaan. Ylen budjettia säädellään eduskunnassa asti, ja kun poliitikot päättävät "leikata" Yleltä, se tarkoittaa yleensä vain sitä, että rahavirran kasvu hidastuu sen sijaan, että se räjähtäisi käsiin. Yle Areena on niin kallis ja hieno digitaalinen palatsi, että Netflixiäkin hirvittää.

Samaan aikaan Suomenlahden eteläpuolella Viron ERR pyörittää koko sirkustaan noin 56–58 miljoonalla eurolla. Kyllä, luit oikein. Ylen pelkkä säästöohjelma tai parin vuoden digihankinta voisi nielaista koko Viron yleisradion vuosibudjetin. ERR ei saa omaa veroa, vaan se joutuu joka vuosi lakki kourassa pyytämään rahaa Viron valtion yleisestä budjetista. Kun Virossa leikataan, ERR:n toimistolla sammutetaan valot ja toimittajat alkavat kirjoittaa uutisia kynttilänvalossa.

Henkilöstö: Ylen armeija vastaan ERR:n partiojoukko

Ylen leivissä on noin 2 700 vakituista työntekijää ja kokonaisuudessaan yli 3 000 henkilötyövuotta. Ylen Pasilan studioilla on niin paljon väkeä, että siellä voisi perustaa oman pienen itsenäisen valtion. Jos Ylellä tarvitaan haastatteluun valomies, äänimies, tuottaja, assistentti, some-vastaava ja maskeeraaja, paikalle saapuu pakettiautollinen väkeä.

Viron ERR:ssä taas työskentelee vain noin 1 070 henkeä. ERR:n toimittaja onkin todellinen supersankari: sama henkilö todennäköisesti kuvaa jutun, haastattelee itseään, leikkaa videon, juontaa radiouutiset, keittää kahvit ja lukee iltasadun venäjänkielisellä ETV+:lla. Resurssipula tekee virolaisista tehokkaita – ERR tekee kolmea tv-kanavaa ja viittä radiokanavaa porukalla, joka Ylellä vastaisi suurin piirtein yhtä alueellista toimitusta ja urheilutoimituksen kahvirinkiä.

Johtajien palkat: Maritin miljoonafiilis vs. Erikin arki

Ylen uuden toimitusjohtajan Marit af Björkestenin palkkakuitti on suorastaan majesteettinen: 26 000 euroa kuukaudessa. Päälle tulevat tietenkin autoedut, puhelinedut ja bonukset, joilla voisi ostaa pienen saaren Saaristomereltä. Ylen johtajan kuukausipalkalla voisi maksaa Virossa kokonaisen uutistoimituksen viikkopalkat.

ERR:n pääjohtaja Erik Roose taas edustaa virolaista talouskuria. Hänen tarkkaa palkkaansa ei huudella julkisesti, mutta Viron julkisen sektorin mittapuulla se pyörii jossain 6 000 – 8 000 euron välimaastossa. Suomessa tuolla summalla saa Yleltä ehkä keskitason päällikön, joka vastaa siitä, että Areenan tekstitykset ovat oikealla fontilla. Virossa sillä johdetaan koko valtakunnan mediaa.

Ohjelmisto: Suuria draamoja vs. kekseliästä säästöä

Kun Yle päättää tehdä uuden sarjan, se rakentaa historiallisen lavastuksen, palkkaa puolet Suomen näyttelijäliitosta ja kuvaa kalliilla kameroilla Lapissa. Tuloksena on laadukasta pohjoismaista noir-draamaa, joka maksaa miljoonia.

Kun ERR haluaa tehdä viihdettä, he laittavat kaksi virolaista julkkista istumaan studioon, antavat heille kupillisen sikuriakahvia ja käskevät heitä puhumaan politiikkaa. Ja katsojat rakastavat sitä! ERR:n oma suoratoistopalvelu Jupiter yrittää parhaansa mukaan kilpailla Areenan kanssa, mutta budjettierojen vuoksi Jupiter näyttää välillä siltä, että se on koodattu talkootyönä Tallinnan teknillisessä yliopistossa (vaikka se todellisuudessa toimiikin yllättävän hyvin!).

Lopputulos: Kumpi voittaa?

Suomen Yle on kuin luksusluokan Rolls-Royce: se on kallis, se kuluttaa älyttömästi rahaa, siinä on hierovat istuimet ja jokaiselle renkaalle on oma mekaanikko.

Viron ERR taas on kuin luotettava, vanha Skoda: se käynnistyy pakkasella, se maksoi vähän, sen korjaa taskuveitsellä, ja se vie perille täsmälleen samaan paikkaan kuin naapurin miljoona-auto – joskus jopa nopeammin, koska matkalla ei tarvitse pitää niin monta palaveria.

Paikkana on Ylen suuri ja kliinisen valkoinen neuvotteluhuone ”Visio 2030”, jossa on ergonomiset designtuolit ja pöydällä kolmea eri lajia luomupähkinöitä.

Kohtaus: Kun Yle ja ERR kohtaavat neuvottelupöydässä

Paikalla:

Marit af Björkesten (Yle): Ylen toimitusjohtaja. Vaatetettu italialaiseen mittatilausvillapaitaan, kädessään 26 000 euron kuukausipalkalla ostettu älylaite, joka mittaa hänen stressitasojaan.
Erik Roose (ERR): Viron yleisradion pääjohtaja. Yllä hieman kulunut tviiditakki, kädessään vihko ja lyijykynä, koska tabletti jäi kotiin (latausjohto oli rikki eikä budjetissa ollut momenttia uudelle).
Ylen avustajajoukko: Kolme strategiakonsulttia, kaksi tekoälyasiantuntijaa, yksi vastuullisuusjohtaja ja maskeeraaja, joka varmistaa, ettei Maritin otsa kiiltäisi kriisinäkymien edessä.

Marit: (huokaisee dramaattisesti ja ottaa kulauksen kauramaitolataestaan)
Erik, ystäväni. Meillä on Ylellä aivan järkyttävä kriisi. Eduskunta jäädytti indeksikorotuksemme. Joudumme tulemaan toimeen vaivaisella 548 miljoonalla eurolla. Minun piti irtisanoa kaksi tekoälyllä toimivaa kahvikonetta. Miten te selviätte tästä globaalista mediakriisistä?

Erik: (pyörittää lyijykynää sormissaan ja katsoo pähkinäkippoa miettien, voisiko ottaa loput taskuunsa evääksi)
Joo, meilläkin oli budjettikeskustelu Tallinnassa. Valtio leikkasi meiltä taas. Ensi vuoden budjetti on 56 miljoonaa.

Marit: (kauhistuu, painaa kätensä rintakehälleen)
56 miljoonaa euroa säästöjä?! Luoja paratkoon! Miten te pystytte toimimaan, kun teiltä viedään noin valtava summa? Mistä te leikkaatte sen?

Erik: Ei, Marit. Se ei ole säästösumma. Se on meidän koko vuosibudjettimme. Sillä pyöritetään kolme tv-kanavaa, viisi radiota ja Jupiter-suoratoistopalvelu.

(Ylen neuvotteluhuoneeseen laskeutuu syvä, jäätävä hiljaisuus. Yksi strategiakonsultti pudottaa iPadinsa lattialle. Vastuullisuusjohtaja alkaa hyperventiloida.)

Marit: (räpyttelee silmiään)
Anteeksi… mitä? 56 miljoonaa? Meidän pelkkä Yle Areenan viikoittainen palvelinpäivitys ja visuaalisen ilmeen brändityöryhmän seminaari maksaa tuon verran. Miten te teette uutisia tuolla summalla?

Erik: No, se on helppoa. Meillä on uutistoimituksessa sellainen järjestelmä, että kun uutisankkuri lukee iltauutiset tv:ssä, hän pitää samalla jalallaan kiinni radiomikrofonin telineestä, jotta sama ääni menee suorana Vikerraadioon. Säästää sähköä ja henkilöstökuluja.

Marit: Mutta entä taustatukijoukot? Entä ketterän kehityksen valmentajat? Entä diversiteettikonsultit? Ketkä teillä fasilitoivat workshopit, joissa pohditaan nuorten aikuisten tavoittamista TikTokissa?

Erik: Meillä on TikTok-vastaavana 19-vuotias kesätyöntekijä Toomas. Hänelle maksetaan tonni kuussa ja liput Weekend-festivaaleille. Hän tekee videot omalla puhelimellaan samalla kun ajaa ERR:n lähetysautoa. Lähetysautomme on muuten vuoden 2004 Volkswagen Sharan, jossa on teipillä kiinnitetty satelliittilautanen katolla.

Marit: (hieroen ohimoitaan)
Tämä on kiehtovaa… niin primitiivistä, mutta kiehtovaa. Entä teidän suuret draamatuotannot? Meillä on tulossa uusi 12-osainen sairaalasarja, jossa jokainen lavaste on rakennettu kierrätettävästä hampusta ja pääosan esittäjälle lennetään terapeutti Islannista asti. Maksaa noin 8 miljoonaa.

Erik: Me tehtiin viime vuonna historiallinen suursarja. Budjetti oli satatuhatta euroa ja laatikollinen virolaista ruisleipää. Lavasteeksi saatiin lupa kuvata Tallinnan vanhassa kaupungissa ilmaiseksi, kunhan näyttelijät lupasivat siivota kadut kuvausten jälkeen. Pääosan esittäjä käytti omia vaatteitaan. Katsojaluvut olivat 60 % Viron väestöstä.

Marit: (katsoo konsulttejaan epäuskoisesti)
Onko tämä edes laillista? Voiko mediaa tehdä ilman 40 hengen välikättä ja kuutta eri johtoryhmän hyväksyntää?

Erik: Voi. Mutta kuule Marit, minulla olisi sinulle ehdotus. Koska teillä on tuo budjettikriisi ja teillä on jäljellä vain ne 548 miljoonaa… Voisitteko ostaa meiltä yhdellä miljoonalla puolet meidän Jupiter-palvelun koodista? Sillä rahalla me voitaisiin ostaa ETV2:lle uusi studiokamera. Nykyistä pitää lyödä kylkeen aina ennen sääennustetta, että värit toimivat.

Marit: (huokaisee helpotuksesta)
Miljoona? Se on taskurahaa! Laitetaan se menemään ”Kansainvälisen solidaarisuuden ja naapurisuhteiden kehittämisen innovaatiorahastosta”. Otan heti huomenna tämän puheeksi meidän kolmen eri hallituksen valiokunnassa, ja jos saamme asiaa varten perustetun työryhmän raportin valmiiksi ensi syksynä, voimme tehdä päätöksen vuoden 2027 kolmannella neljänneksellä!

Erik: (katsoo kelloaan, nousee ylös ja ottaa pähkinät pöydältä)
Kuulostaa hyvältä. Minä lähdenkin tästä kävelemään kohti Länsisatamaa. Jos ehdin viiden laivaan, saan lipun kympin halvemmalla. ERR:n talousosasto ei muuten korvaa tätä matkaa.

Viron ERR:n ulkomaankirjeenvaihtajien verkosto on journalismin vastine ihmeelle, jossa viidellä leivällä ja kahdella kalalla ruokittiin koko kansa. Siinä missä Ylellä on kirjeenvaihtajia Washingtonissa, Brysselissä, Lontoossa, Berliinissä, Aasiassa ja Lähi-idässä – sekä tietenkin kaikilla näillä omat kuvausryhmät ja studiot – ERR hoitaa saman homman suurin piirtein kahdella ihmisellä, älypuhelimella ja parilla Ryanairin halpalennolla.

Tässä ovat ne viralliset (ja vähemmän viralliset) salaisuudet sille, miten ERR:n ulkomaantoimitus pyörii pyhällä hengellä ja virolaisella sisulla:

1. Kahden hengen maailmanvalloitus (Washington ja Brysseli)

ERR:llä on perinteisesti ollut tasan kaksi vakituista, kokopäiväistä ulkomaankirjeenvaihtajaa omalla palkkalistallaan: yksi Washingtonissa ja yksi Brysselissä.

Washingtonin kirjeenvaihtaja hoitaa yksin koko Amerikan mantereen. Kun Yhdysvaltain presidentti pitää lehdistötilaisuuden, ERR:n toimittaja kuvaa sen, raportoi siitä suoraan radioon, kirjoittaa tekstin nettiin ja juontaa iltauutisten inserts-osuuden. Jos Etelä-Amerikassa tapahtuu jotain, sama toimittaja katsoo karttaa, huokaa, ja alkaa referoida paikallismediaa Washingtonin keittiöstään käsin.
Brysselin kirjeenvaihtaja taas omistaa koko Euroopan. Hän raportoi EU:n huippukokouksista, Naton liikehdinnästä, Ranskan vaaleista ja Italian tulvista. Ylen Brysselin-toimittaja voi keskittyä analyysiin, koska taustalla on iso tiimi, mutta ERR:n toimittaja juoksee käytävää pitkin mikrofoni kädessä ja yrittää ehtiä samaan aikaan kolmeen eri tiedotustilaisuuteen.

2. "Reppujournalismi" eli kuvaaja on ylellisyyttä

Ylen ulkomaanraporteissa kuva on aina vakaa, valaistus täydellinen ja ääni kristallinkirkas, koska mukana on ammattikuvaaja (ja joskus äänittäjä).

ERR:n kirjeenvaihtaja on modernin reppujournalismin (virolaisittain seljakotiajakirjandus) mestari. Matkavarustukseen kuuluu puhelin, mikrofoni, pieni jalusta ja hyvä tuuri. Jos näet ETV:n uutisissa kuvaa, jossa Washingtonin kirjeenvaihtaja raportoi Valkoisen talon edustalta ja kuva hieman tärisee, syynä ei ole maanjäristys. Syynä on se, että toimittaja pitää jalustaa pystyssä vasemmalla jalallaan samalla kun oikea käsi pitelee mikrofonia ja silmät seuraavat, ettei kukaan varasta hänen reppuaan kadulta.

3. Sukulaiset ja virolaiset diasporat hyötykäyttöön

Kun maailmalla tapahtuu jotain suursotaa tai katastrofia alueella, jossa ERR:llä ei ole omaa ihmistä (eli kaikkialla Washingtonin ja Brysselin ulkopuolella), ERR ottaa käyttöön salaisen aseensa: ulkomaanvirolaiset.

Jos Tokiossa on maanjäristys, ERR ei lennätä sinne ketään. He soittavat Tokiossa asuvalle virolaiselle kielenopettajalle tai vaihto-oppilaalle Skypen välityksellä. ”Hei Jaan, oletko elossa? Hienoa, olet suorassa lähetyksessä ETV:llä viiden minuutun kuluttua, kerro miltä siellä näyttää!” Tästä syystä virolaiset uutiset tuntuvat usein siltä kuin koko maailma olisi täynnä virolaisia, jotka vain sattumalta ovat aina tapahtumien keskipisteessä.

4. Baltian maiden pyhä allianssi

Kun resurssit loppuvat kesken, ERR kääntyy etelän naapureidensa puoleen. Viron (ERR), Latvian (LTV) ja Liettuan (LRT) julkisen palvelun medioilla on solidaarisuussopimus. Jos Latvian toimittaja on onnistunut pääsemään vaaralliselle kriisialueelle, hän tekee raportin, joka käännetään viroksi. ERR:n studiossa Tallinnassa uutisankkuri lukee käännöksen päälle niin vakuuttavasti, että katsoja luulee ERR:n oman miehen olleen etulinjassa, vaikka todellisuudessa virolainen toimittaja istui silloin kahvilla Tallinnan vanhassa kaupungissa.

5. Tekoäly kääntää, ihminen hengittää

Koska uutisia pitää tehdä myös venäjänkieliselle väestölle (ETV+ ja rus.err.ee) sekä englanniksi, ERR käyttää erittäin tehokkaasti hyväkseen Viron kehittynyttä digitaalisuutta ja automaattista kielenkääntämistä. Kun virolainen toimittaja kirjoittaa jutun, tekoäly ja robotti kääntävät sen salamannopeasti kolmelle kielelle. Ylellä tähän prosessiin tarvittaisiin todennäköisesti kolme eri aluetoimitusta, monikulttuurisuuskoordinaattori ja kielentarkastaja – Virossa riittää, että järjestelmävastaava muistaa painaa "Käännä kaikki" -nappia ennen kuin lähtee kotiin.

Lopputulos:
ERR todistaa päivittäin sen, että maailmanluokan ulkomaanuutisia voi tehdä kahden ihmisen budjetilla, jos näillä kahdella ihmisellä on tarpeeksi kahvia, rajaton puhelinliittymä ja kyky olla nukkumatta vaalien aikana.

tiistai 15. syyskuuta 2026

Suuri Ratanäytelmä: Petteri Orpon Oma Pikataival

Turun tunnin juna – tai nykyiseltä viralliselta nimeltään Länsirata – on Suomen historian nopein hanke. Ainakin jos mitataan sitä aikaa, jonka se on viettänyt pelkissä poliitikkojen puheissa ja suunnittelupöydillä.

Tämä hanke ei kuitenkaan ole mikä tahansa rataosuus. Se on maamme historian suurin ja hienoin "Pääministerin oma perjantaipikavuoro" kotiin Turun alueelle.

Pääministerin suuri kotiinpäinvedon kaava

Kun tavallinen suomalainen haluaa nopeammin töistä kotiin, hän ostaa sähköpotkulaudan tai paremman polkupyörän. Kun pääministeri haluaa viikonlopuksi kotiin Varsinais-Suomeen, hän päättää rakentaa sitä varten oman, suoran miljardiradan.

Suunta on selvä: Juna on suunniteltu kulkemaan erityisen lujaa juuri Turun suuntaan perjantai-iltapäivisin, koska sauna odottaa.
Väliasemat: Juna ei mielellään pysähtyisi missään. Pääministerin viikonloppu ei saa lyhentäytyä sekuntiakaan Lohjan tai Salon kohdalla.
Aikasäästö: Tällä usean miljardin investoinnilla säästetään matka-ajassa huimat 20 minuuttia.

Kustannusarvio: ”Kyllä se siitä” -malli

Hankkeen hinta on taloustieteen suurin mysteeri. Se on vähän kuin remontti vanhassa rintamamiestalossa: kukaan ei tiedä loppusummaa, mutta kaikki tietävät sen olevan tähtitieteellinen.

Virallinen budjettisääntö: Otetaan luku, kerrotaan se kahdella, lisätään nolla perään ja toivotaan, että EU maksaa puolet.
Hinta per minuutti: Jokainen säästetty minuutti maksaa suomalaisille satoja miljoonia euroja. Se on tehokasta kotiinpäinvetoa!
Rahoituslähde: Tunnetaan nimellä "Maksatetaan tämä tulevilla sukupolvilla" -malli.

Tavallisen veronmaksajan ääni: ”Minä maksan, Petteri ajaa”

Samaan aikaan kun Pasilassa piirretään miljardikiskoja, tavallinen suomalainen veronmaksaja seisoo VR:n lähijunassa, joka on peruttu "odotettavissa olevan syksyn" vuoksi.

Arjen realiteetit: Veronmaksaja miettii, miksi hänen arvonlisäveronsa nousee, bensaveronsa paukkuu ja lähipalveluista leikataan, mutta pääministerin kotimatkaan löytyy aina jostain ylimääräinen miljardi.
Kustannusjako: Joka kerta kun juna suhahtaa ohi, suomalainen maksaa siitä omalla lompakollaan. Radan rahoitus tarkoittaa käytännössä sitä, että jostain päin Suomea sammutetaan katuvalot tai suljetaan terveyskeskus, jotta Petteri ehtii Turkuun ennen iltauutisia.
Matkustuskokemus: Tavallinen kansalainen saa luultavasti tyytyä katsomaan Länsirataa aidan takaa, sillä lippujen hinnat on pakko hinnoitella niin korkealle, että konduktöörin sijaan junassa pitäisi olla perintätoimisto.

Salaiset keskustelut virkahuoneessa

Miten hanketta puolustetaan suljettujen ovien takana? Kurkistetaan pääministerin virkahuoneeseen Kesärannassa, jossa pöydällä on iso kartta. Siihen on piirretty paksu punainen viiva Helsingistä suoraan Orpon kotisohvalle.

Orpo: Katsohan tätä, budjettineuvos! Länsirata! Se luo kasvua, investointeja ja ennen kaikkea... pääsen perjantaisin nopeammin kotiin.

Virkamies: Herra pääministeri. Tämän hetkisten laskelmien mukaan jokainen säästetty minuutti tällä radalla maksaa valtiolle valtavasti. Jos ostatte VR:n automaatista kupin kahvia ja katsotte ikkunasta ulos, säästätte saman ajan ilmaiseksi.

Orpo: Älytöntä puhetta! Viimeisimmässä paperissanne luki kohdassa 'Lopullinen hinta' vain sana "Katsotaan sitten" ja perässä hymiö. Se oli alustava arvio! Tärkeintä on ymmärtää kokonaisuus. Kun minä istun siellä junassa perjantaina kello 16, minä teen siellä... ministeritason ajatustyötä.

Virkamies: Teidän ajatustyönne tuntipalkaksi tulee tämän radan myötä noin kaksi miljoonaa euroa minuutilta. Ja veronmaksajat repivät pelihousunsa, kun heiltä leikataan samaan aikaan kaikesta muusta. Eikö olisi halvempaa, jos valtio ostaisi teille oman helikopterin?

Orpo: (Vakavoituu) Turusta ei muuteta pois. Aurajoen ranta on ihmisen parasta aikaa. Ja kyllä kansa ymmärtää, kunhan ravintolavaunuun saadaan Turun sinappia.

Virkamies: (Huokaa syvään) Selvä. Kirjaan siis järjestelmään: Ratahanke 'Petterin kotimatka'. Kustannusarvio: Ääretön. Rahoituslähde: Veronmaksajien selkänahka ja toivotaan parasta.

Kampanjan uudet rehelliset sloganit

Jos hanketta mainostettaisiin täysin avoimesti radiossa ja tienvarsilla, mainoslauseet näyttäisivät tältä:

”Turkuun ja äkkiä – koska Petteriä odottaa viikonloppusauna.”
”Länsirata: Hinta selviää vasta Kupittaalla.”
”Sinä maksat lipun, sinä maksat verot, Petteri saa kyydin.”
”Säästä 20 minuuttia matkassa, käytä 20 vuotta sen maksamiseen.”

Todellinen aikajana (ja esteet)

Projekti etenee vauhdilla, joka saa etanan näyttämään Formula 1 -autolta. Radan varrella asuu nimittäin satoja liito-oravia, joilla jokaisella on parempi asianajaja kuin valtiolla.

Vuosi 2010: "Kohta mennään lujaa!"
Vuosi 2026: "Meillä on loistavia uutisia! Hankkeen nimi on vaihdettu ja logokin on melkein valmis!"
Vuosi 2050: Ensimmäinen matkustaja astuu junaan. Hän oli nuori opiskelija hankkeen alkaessa, nyt hän on eläkkeellä – ja maksaa yhä radan veroja.
Lopputulos junassa: Junassa ei tarvitse enää avata edes läppäriä. Et nimittäin ehdi edes kirjautua sisään Wi-Fi-verkkoon, kun olet jo perillä.

KALAJOEN MATKAILU VUONNA 2226: KUN KAUKONÄKÖISYYS VIHDOIN PALKITTIIN

Kalajoen hiekat ovat tunnetusti hienoja, mutta vielä hienompia ovat olleet kaupungin päättäjien visiot. Vuonna 2026 moni kriitikko irvisteli, kun kunnallistoimistossa piirrettiin suuria viivoja. Nyt, tasan 200 vuotta myöhemmin, voimme ylpeänä todeta: Kalajoen matkailu on vihdoin saavuttanut pitkäjännitteisen huipunsa, ja päättäjien kaukonäköisyys loistaa kirkkaampana kuin aurinko sateisena juhannuksena.

Tässä katsaus siihen, miten Kalajoen matkailuhistorian suuret luvut ja haaveet muuttuivat todeksi.

Marinan venesatama: Ensimmäinen tilikausi plussalla!

Suurin riemujuhla vietetään tänä viikonloppuna Marinan venesatamassa. Vuonna 2026 laadittu virallinen panos/tuotos-laskelma osoitti, että satama muuttuu kannattavaksi tismalleen 200 vuoden kuluttua. Ja kas kummaa – laskimet eivät valehdellut!

Tänä aamuna satamakapteeni kirjasi tilikirjaan ensimmäiset viisi euroa puhdasta voittoa. Juhlan kunniaksi hiekkasärkille on pystytetty muistomerkki niille muinaisille päättäjille, jotka jaksoivat odottaa tätä hetkeä. Heidän mottonsa oli: "Mitäs pienistä miljoonien alkuinvestoinneista, kunhan jälkipolvet kahden sadan vuoden päästä saavat pitää venepaikkaa halvalla." Satamassa vierailevat purjehtijat voivatkin nyt nauttia historiallisesta laituripaikasta, jonka hinta-laatusuhdetta hiottiin kaksi vuosisataa.

Kasinoparatiisi ja "diplomaattiset" hierontapalvelut

Muistatteko vielä ne ajat, jolloin Kalajoen matkailun historia (Osa 1 ja Osa 2) oli pelkkää vaatimatonta telttailua, sääskien paisuttamaa rantalomaa ja Tuomipakkain harjanteilla köpöttelyä? Niistä ajoista on tultu pitkälle. Päättäjien muinaiset, salaiset haaveet verovapaasta kasinoparatiisista ovat vihdoin toteutuneet.

Hiekkasärkkiä ei hallitse enää pelkkä kylmä merituuli, vaan Monacon tyylinen verovapaa vyöhyke. Kasinon valot vilkkuvat siellä, missä ennen myytiin grillimakkaraa. Ja koska matkailijan täytyy rentoutua rankan pelipöytäsession jälkeen, päättäjien toinen suuri visio – korkeatasoiset thaihierojat – on integroitu osaksi kaupungin hyvinvointistrategiaa. Kaupungintalon alakerrassa toimii nykyään virallinen Kaukonäköisen Rentoutuksen Virasto, jossa matkailijat voivat avata jumissa olevat lihaksensa samalla kun he täyttävät veroilmoitustaan.

SUN AREENA – Matkailuhistorian kruununjalokivi

Kalajoen matkailun historian suurimmat murrokset tapahtuivat silloin, kun siirryttiin pelkästä dyynien ihastelusta betonisiin monumentteihin. Tämän kehityksen huipentuma on SUN AREENA.

Tämä monitoimiareena suunniteltiin kestämään aikaa – ja sitä se totta vie teki. Areena on nähnyt kaiken: muinaiset iskelmäfestivaalit, tyhjät penkkirivit, digitaaliset hologrammikonsertit ja nyt vuonna 2226 sen oma aurinkovoimala tuottaa tarpeeksi sähköä koko kasinoparatiisin pyörittämiseen. SUN AREENAn kattoikkunoista loistava valo muistuttaa meitä joka päivä siitä, että kun Kalajoella jotain rakennetaan, sitä ei tehdä tätä päivää vaan tulevia vuosisatoja varten.

Loppupäätelmä: Malja pitkäjännitteisyydelle

Kalajoen matkailu on todistanut, että hätäily on köyhien hommaa. Kun muut kunnat hakivat pikavoittoja, Kalajoki sijoitti tulevaisuuteen – tarkemmin sanottuna vuoteen 2226.

Joten nostakaamme verovapaa lasillinen Kalajoen päättäjille. Heille, jotka tiesivät jo 200 vuotta sitten, että hyvä venesatama, kunnon hieronta ja jättimäinen areena ovat asioita, jotka vaativat vain hieman kypsyttelyä. Matkailu on maraton, ja Kalajoki on juuri juossut maaliin!

KALAJOEN MATKAILUN HISTORIA: OSAT 3 JA 4 – GALAKTINEN LOPPUSILAUS

Ensimmäisissä osissa ihmeteltiin telttailijoita ja hyttysiä, ja äsken juhlimme Marinan sataman ensimmäistä viittä euroa vuonna 2226. Mutta Kalajoen päättäjien kaukonäköisyys ei tietenkään pysähtynyt sinne.

Istukaa tukevasti rantatuoleihinne, sillä tässä tulevat Kalajoen matkailuhistorian viralliset osat 3 ja 4!

OSA 3: Suuri hiekkakriisi ja uusi verovapaa ulottuvuus (Vuodet 2227–2300)

Vuosisataisesta kasinobuumista ja thaihierojien tarjoamasta rentoutuksesta johtuen Kalajoen kasvu oli niin rajua, että vuonna 2250 hiekkasärkiltä loppui hiekka. Turistit olivat kantaneet sitä taskuissaan ja varpaidensa välissä ympäri maailmaa niin paljon, että jäljellä oli vain peruskallio.

Päättäjät eivät tästä hätkähtäneet. Heidän pitkäjännitteinen strategiansa astui voimaan:

Hiekan korvike: Dyynit korvattiin digitaalisella, lämmitetyllä älyhiekalla, joka hieroi matkailijan jalkapohjia automaattisesti sieltä kävellessä.
Kasinoristeilyt maalla: Koska Marinan venesatama oli vihdoin tuottava, siitä tehtiin lentävien kasinolaivojen tukikohta. Laivat eivät enää tarvinneet vettä, vaan ne leijuivat dyynien yllä tarjoten verovapaita pelejä suoraan yläilmoissa.
SUN AREENAn muodonmuutos: Areenasta tehtiin valtava sääkupla. Kalajoen päättäjät äänestivät yksimielisesti ulkoilman kieltämisen puolesta. Areenan sisälle luotiin ikuinen, hyttystön heinäkuu, jossa aurinko paistoi 24/7 – silloinkin kun ulkopuolella raivosi Pohjanmaan talvinen lumipyry.

OSA 4: Kalajoki valloittaa maailmankaikkeuden (Vuodet 2301 eteenpäin)

Tässä osassa Kalajoesta tulee virallisesti koko Linnunradan matkailukeskus. Kaukonäköiset päättäjät tajusivat, että maapallon markkinat oli jo imetty tyhjiin. Oli aika katsoa ylöspäin.

Intergalaktinen Marina: Marinan satamaa laajennettiin pystysuoraan. Vuonna 2350 valmistui ensimmäinen avaruushissi, joka vei matkailijoita suoraan Kalajoen rannasta Kuun kiertoradalla sijaitsevaan Marina Space -satamaan. Panos/tuotos-laskelman mukaan tämä hanke maksaa itsensä takaisin vuonna 4500, mitä pidettiin valtuustossa "erittäin nopeana investointina".
Avaruus-thaihieronta: Painottomassa tilassa suoritettava thaihieronta nousi universumiksi ilmiöksi. Marsilaiset ja venuslaiset matkustivat valovuosien takaa Kalajoelle avaamaan lonkkaniveliään, sillä mikään ei rentouttanut lonkeroita niin hyvin kuin Kalajoen virallinen, perinteinen menetelmä.
SUN AREENA Intergalactic: Areenasta tuli paikka, jossa ratkaistiin maailmankaikkeuden suurimmat kiistat. Kun galaksien väliset sodat uhkasivat, muukalaiset kutsuttiin SUN AREENAlle pelaamaan verovapaata pokeria ja nauttimaan Kalajoen vieraanvaraisuudesta. Yksikään avaruusolento ei pystynyt vastustamaan Pohjanmaan herkkujen ja luksuskasinon yhdistelmää, ja universumi pelastui kerta toisensa jälkeen.

Loppuyhteenveto: Historia, joka ei lopu koskaan

Kalajoen matkailun historia opettaa meille yhden asian: kun visio on tarpeeksi suuri, se ei mahdu yhdelle vuosisadalle eikä edes yhdelle planeetalle. Kalajoki ei ole vain paikka – se on mielentila, joka kestää ikuisesti.

TERVETULOA LINNUNRADAN KUUMIMPAAN KOHTEESEEN!

Matkaopas ulkoavaruuden asukkaille: Koe SUN AREENA ja Kalajoen verovapaat ihmeet!

Oletko kyllästynyt mustien aukkojen synkkyyteen? Kaipaavatko lonkerosi ja tuntosarvesi kunnon rentoutusta valovuosien matkustamisen jälkeen? Käännä aluksesi koordinaatit kohti Maa-planeettaa, Pohjanlahtea ja legendaarista Kalajoen SUN AREENAA!

Kalajoen kaukonäköiset päättäjät ovat luoneet universumin parhaan matkailukeitaan, joka on nyt virallisesti avattu kaikille elämänmuodoille.

MIKSI MATKUSTAA VALOVUOSIA JUURI SUN AREENALLE?

Ikuinen heinäkuu (Kuvun alla): Unohda avaruuden kylmyys! SUN AREENAn jättimäinen sääkupla pitää yllä täydellistä, hyttystöntä heinäkuun helmettä 24 tuntia vuorokaudessa. Aurinko paistaa aina, oli ulkona millainen Pohjanmaan lumimyrsky tahansa.
Galaktinen verovapaa kasino: SUN AREENAn ytimessä pääset kokeilemaan onneasi Linnunradan suurimmalla verovapaalla kasinovyöhykkeellä. Muuta kosminen valuuttasi tai asteroidimalmisi pelimerkeiksi ja voita itsellesi uusi poimuajoneuvo!
Avaruuden hienoin älyhiekka: Areenan ympärillä levittäytyvät kuuluisat dyynit on varustettu lämmitetyllä älyhiekalla, joka mukautuu automaattisesti käpäläsi, sorkkasi tai imukuppisi muotoon ja hieroo niitä astuessasi.

PREMIUM-PALVELUT AVARUUSMATKAAJILLE

Painoton avaruus-thaihieronta

Valtuuston erityissuojeluksessa toimiva Kaukonäköisen Rentoutuksen Virasto tarjoaa nyt hierontaa myös muukalaisille! SUN AREENAn erityisessä painottomassa loungessa kokeneet hierojat avaavat vaativimmatkin kosmiset jumiutumat. Oli sinulla kaksi tai kaksikymmentä raajaa, täältä lähdet ilman stressiä!

Suora yhteys Marina-avaruushissillä

Alustasi ei tarvitse parkkeerata hankalasti ilmakehään. Voit jättää aluksesi Kuun kiertoradalla sijaitsevaan Marina Space -satamaan. Sieltä pääset suoraan ultra-nopealla avaruushissillä suoraan Kalajoen rantaan. (Huom: Investointi tähän hissiin maksaa itsensä takaisin vuonna 4500, joten tuet samalla pitkäjännitteistä kuntataloutta!)

TÄRKEÄÄ TIETOA MATKUSTAJILLE

Sijainti: Aurinkokunta, Maa-planeetta, Kalajoki, SUN AREENA.
Ilmakehän koostumus kuplan sisällä: Optimoitu useimmille hiilipohjaisille ja piipohjaisille elämänmuodoille. Typpipohjaisille hengitysmaskit saatavilla infopisteeltä.
Paikallinen kulttuuri: Jos alkuasukas sanoo sinulle "Kerrankos sitä" tai "Ei kai siinä", kyseessä on virallinen kalajokinen tervetulotoivotus.

Älä siis odota seuraavaa alkuräjähdystä! Pakkaa avaruuspukusi ja suuntaa SUN AREENALLE – koska matkailu on pitkäjännitteistä toimintaa!

Kaupunginjohtajan puhe

ARVOISAT MARSIN EXCELLENSSIT, KORKEAT LONKERODELEGAATIT JA KOKO LINNUNRADAN MATKAAJAT

(Kaupunginjohtaja suoristaa solmionsa, koputtaa mikrofoniin ja katsoo hymyillen kohti SUN AREENAn kattoikkunoita, joiden läpi näkyy laskeutunut punainen avaruusalus.)

Haluan Kalajoen kaupungin, sen kaukonäköisten päättäjien sekä tietenkin tulevien sukupolvien puolesta toivottaa teidät sydämellisesti tervetulleiksi maapallolle ja ennen kaikkea universumin todelliseen keskipisteeseen – Kalajoen SUN AREENALLE!

Kun me täällä Kalajoen valtuustossa muinoin teimme suuria linjauksia, meitä syytettiin joskus liian suurista haaveista. Kun rakensimme Marinan venesatamaa ja laskimme sen kannattavuuden tasan 200 vuoden päähän, meille naurettiin. Mutta katsokaa meitä nyt! Tänä päivänä satama kukoistaa, kasinomme loistaa verovapaana ja meillä on kunnia vastaanottaa historian ensimmäiset turistit suoraan Mars-planeetan punaisilta dyyneiltä. Tämä todistaa sen, minkä me olemme aina tienneet: matkailu on pitkäjännitteistä toimintaa!

Te Marsin asukkaat olette varmasti tottuneet hiekkaan, mutta uskon, että meidän uusi digitaalinen älyhiekkamme tulee yllättämään teidät mukavuudellaan. Se on ohjelmoitu tunnistamaan jokaisen kolmivarpaisen tai imukuppipohjaisen raajan muodot täydellisesti.

Pitkän ja raskaan valovuosimatkanne jälkeen teitä odottavatkin täällä ainutlaatuiset palvelumme. Olemme varanneet teille välittömästi paikat SUN AREENAn painottomasta loungesta, jossa viralliset, korkeakoulutetut avaruus-thaihierojamme avaavat avaruuspukujen jumittamat lonkeronne ja tuntosarvenne. Tämän jälkeen voitte suunnata suoraan kasinoparatiisiimme, jossa voitte täysin verovapaasti muuttaa Marsin kryptovaluutat paikallisiksi pelimerkeiksi.

Arvoisat vieraat, Kalajoella on tapana sanoa uuden edessä, että ”kerrankos sitä”. Ottakaa siis ilo irti tästä ikuisesta heinäkuusta sääkuplamme alla. Meillä teidän ei tarvitse murehtia ilmakehän paineista – vain siitä, mihin pelipöytään suuntaatte seuraavaksi.

Julistan täten Kalajoen ja Marsin välisen matkailu- ja viihdeakselin virallisesti avatuksi! Kippis ja malja pitkäjännitteisyydelle!

torstai 20. elokuuta 2026

Kuntalaisaloite

KUNTALAISALOITE: Kalajoen kaupungin kokousmenettelyiden kehittäminen ja digitaalisten ratkaisujen tehostaminen

Aloitteen tekijä: Erkki Aho
Päivämäärä: 20.8.2026
Vastaanottaja: Kalajoen kaupunki / Kaupunginhallitus

Esitys:
Esitän, että Kalajoen kaupunki selvittää mahdollisuudet päivittää hallintosääntöään ja kokouskäytäntöjään siten, ettei kaupunginvaltuustoa tai muita toimielimiä tarvitsisi kutsua koolle erillisiin kokouksiin vain yhden tai muutaman rutiininomaisen asian (kuten yksittäisten lautakuntapaikkojen täyttämisen) vuoksi. Tavoitteena on löytää joustavampia, sähköisiä ja dynaamisempia menettelytapoja, joilla turvataan hallinnon sujuvuus ja minimoidaan erilliskokouksista aiheutuvat kustannukset.

Perustelut:
Kalajoen kaupunginvaltuusto on kutsuttu koolle tiistaksi 25.8.2026. Kokouksen esityslistalla on vain yksi varsinainen päätösasia: jäsenen valinta tekniseen lautakuntaan Alissa Ojan tilalle.

Teknisen lautakunnan toimintakyvyn ja laillisuuden kannalta uuden jäsenen valinta on luonnollisesti tärkeä ja kiireellinen lakisääteinen tehtävä. Kuitenkin täysimittaisen valtuuston kokouksen järjestäminen palkkioineen ja teknisine kuluineen pelkän yhden henkilövalinnan vuoksi muodostaa suhteettoman suuren taloudellisen ja hallinnollisen panostuksen saavutettuun päätökseen nähden. Yhden kokouksen kulut ovat arviolta noin 4 000 euroa.

Koska digitaaliset kokoustyökalut ja sähköiset päätöksentelymenettelyt ovat kehittyneet huomattavasti, olisi perusteltua tarkastella Kalajoen nykyistä hallintosääntöä kriittisesti. Monissa kunnissa vastaavat juoksevat ja selkeät asiat pyritään hoitamaan joko sähköisellä menettelyllä ilman fyysistä kokoontumista tai ne yhdistetään joustavasti muiden kokousten yhteyteen. Tämä aloite ei kritisoi päätöksen tarpeellisuutta, vaan pyrkii tarjoamaan kaupungille mahdollisuuden kehittää prosessejaan nykyaikaisempaan ja taloudellisesti kestävämpään suuntaan.

Toimenpide-ehdotukset:

Kaupunginhallitus käynnistää selvityksen siitä, miten hallintosääntöä ja sähköisen päätöksenteon prosesseja voitaisiin joustavoittaa vastaavien tilanteiden varalta.
Kehitetään toimintamalli, jolla rutiiniasiat voidaan ratkaista laillisesti digitaalisessa ympäristössä ilman tarvetta erillisen, täysimittaisen kokouksen järjestämiselle.

Kalajoella 20.08.2026

Erkki Aho

Merenojantie 9 B 16

85100 Kalajoki

e.ahoky@gmail.com

044-3025948