torstai 25. elokuuta 2016

TO 25.08.2016



Päivän sää

Lämpötila aamulla + 12 C, tuuli kaakosta 5 m/s, pilvistä ja ajoittaista sadetta, suhteellinen kosteus 82 %, lämpötila päivällä + 16 C , aurinko nousee 05.46, aurinko laskee 21.03, päivän pituus 15.17 min.

Huominen sää Kalajoella

Päiväni

Heräsin yöllä kello 02.00. Forecan mukaan tulee sateinen päivä. Katsoin sähköpostini ja facebookin. Facebookissa Alpo Ylitalo jakaa muisteloitaan. Yhden otsikon mukaan vuodet Lailla Kinnusen kanssa olivat antoisia. Minä uskon sen. Menin uudelleen nukkumaan. Heräsin 07.30 Luin aamunlehdet ja tein muistiinpanot. Kävin Kalajoki-näyttelyssä tarkistamassa, että kaikki on kunnossa. Samalla lisäsin kirppispöytääni muutaman kirjan myyntiin.

Laitoin Patentti-ja rekisterihallitukseen ajantasaiset tiedot yrityksestäni. PRH perii tiedoista 190 euroa.

Kävin terveyskeskuksessa tarkistamassa omavatuukaton osalta tilanteeni. Oli ylittynyt 691 euron raja joten sain loppuvuoden maksujen osalta vapautuksen. Laiton Valtiontalouden tarkastusvirastolle vinkin valtion menojen säästämiseksi.
Asiassani rikostutkija oli jälleen kerran vaihtunut. Pyysin häneltä tietoja asian edistymisestä ja kiirehdin tutkintaa.

ELY:n henkilö ei ole laittanut minulle lupaamiaan tietoja. Huomenna soitan henkilölle ja ryhdyn asianvaatimiin toimenpiteisiin.
Pyysin Valtiontalouden tarkastusvirasto tutkimaan ESR-rahoituksen käyttöä Yhteisöstä voimaa hankkeessa. Mielestäni siinä käytetään valtion varoja väärin.

Lehdestä huomasin, että Kalajoen kaupunki on laittamassa vasta avatulle kirpputorille kilpailevaa toimintaa. Tämähän on tyyppillistä Kalajoen kaupungille. Perusturvalautakunta on pättänyt vuokrata Tabascon hallista vapautuneen 115 neliön tilan kilpailevaan toimintaan. Lehden mukaan Duunipaikka ottaa vastaan lahjotettuja, hyväkuntoisia tekstiilejä ja taloustavaroita edelleen lahjoitetta vaksi vähäosaisille, Lisätila mahdollistaa toiminan laajentamisen huonekalujen kunnostamiseen ja pesuun. Kalajoen kaupunginvaltuutettuna kysyn, että miksi Kalajoen kaupungin perusturva alkaa kilpailemaan yksityisen yritystoiminnan kanssa? Pyysin perusturvajohtajalta ja perusturvalautakunnan puheenjohtajalta vastausta asiaan ennen maanantain valtuuston kokousta. Pyysin pikaista selvitystä myös kuntouttavan toiminnan henkilöltä, joka kaupungin palveluksessa.

Eilen keskustelin verottajan kanssa puhelimitse ja hän kehotti minua lähettämään palkkaturvaan laskelmat, joiden mukaan kalajokinen työnantaja on jättänyt ainakin kahdelle ulkomaalaiselle työntekijälle ylityöt maksamatta lähes kymmeneltä vuodelta. Poliisi tutki asiaa kaksi vuotta saamatta mitään aikaiseksi. Laskelmat kuitenkin osoittavat maksamattomien palkkojen määrän. Mielestäni palkkaturvastakin on vaikea saada tällaisia summia kun kysymyksessä on pitkäaikaiset saatavat ja maksamattomat palkkasummat korkeineen useita kymmeniä tuhansia euroja ja kaiken lisäksi poliisi on vanhentanut asiaa. Ehkä joudutaan käättymään EIT:n puoleen, koska Suomen valtio ei hoida tehtäviään asianmukaisesti ja ulkomaalaiset tyäntekijät ovat kiistattomast joutuneet syrjinnän kohteeksi, jolla on merkittävä vaikutus myös heidän eläketurvaansa. Minun oikeustajuni mukaa kysmyksessä on selkeä syrjintätapaus jonka vahingot on korvattava täysimääräisesti.

Lähetin tänään Valtiontalouden tarkastusviraston tutkittavasti ESR-rahotteisen Yhteisöstä voimaa-hankkeen, koska katson sen valtion- ja yhteiskunnan varojen väärinkäytöksi.

Kalajoen emäntä-hankkeen vetäjä Mari Palin ei ole uskaltanut vierailla ajan kanssa vielä Etappi-Kirppiksellä ja kertoa miten hänen vetämänsä hanke voi auttaa paikallista yrittäjää.

Tapahtumat

Tervetuloa Kalajoki-näyttelyyn Etappi-Kirppikselle Kalajoentie 31:een.

Kalajoen Paratiisikylpylän vihkiäiset. Nauhan leikkaa Matkailun Edistamiskeskuksen johtaja Bengt Pihlström avustajinaan Kalajoen kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski ja Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n toimitusjohtaja Seppo Mäki-Ullakko.

Kalajoen Paratiisikylpylä Oy alkoi rakentaa kylpylää kunnan takauksen turvin. Kylpylän kustannusarvio oli 22 miljoonaa markkaa. Lainarahaa pääasiassa valuuttalainaa otettiin 12 miljonaa markkaa. Kalajoen Paratiisikylpylä Oy kääntyi kunnan puoleen ja anoi 26.4.1990 4 miljoonan markan takausta, koska kustannusarvio tuossa vaiheessa näytti ylittyvän 4 miljoonalla markalla. Valtuutettu Erkki Aho jätti valtuustossa asiasta eriävän mielipiteen, jossa hän vaati, että kunnan on varmistettava etunsa yhtiössä siten, että yhtiöiden tilintarkastjiksi valitaan ammattitaitoiset ja luotettavat tilintarkastajat, jotka antavat valtuustolle selvityksen asioissa kolme kertaa vuodessa, Valtuutettu Ahon eriävää mielipidettä ei huomioitu jatkossakaan millään tavalla. Paratiisikylpylä Oy:n rakennushanke kylpylän osalta ylitti kustannusarvionsa 50 prosentilla eli 12 miljoonalla markalla.

Kalajoen kylpyläyhtiölle takaus
Kalajoen Hiekkasärkät Oy perusti tytäryhtiön Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n, jonka se omisti 100-prosenttisesti. Kalajoen Hiekkasärkät Oy:stä Kalajoen kunta omisti 96 %. Paratiisikylpylä Oy:n toimitusjohtajaksi tuli kunnansihteeri Pekka Ollila. Kalajoen kaupunginhallitus esitti Kalajoen kunnanvaltuustolle, että Kalajoen kunta myöntää Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:lle takauksen kylpylän rakentamiseksi. Takauksen vastavakuudet olivat erikoisia.
Valtuusto käsittelyssä Erkki Aho ja Heikki Manninen vastustivat takauksen myöntämistä. Erkki Aho jätti valtuustonkokouksessa 28.9.1989 eriävän mielipiteen, jossa hän totesi seuraavaa:
”Kalajoen kunnan ei ole syytä lähteä takaamaan Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n lainoja, koska hankkeelle ei ole riittäviä kannattavuusedellytyksiä. Nykyisillä kannattavuusedellytyksillä riski on liian suuri. Ensin on varmistettava kannattavuusedellytykset ja saatava varmuus toteutuksen ja toiminnan tasosta. Näin suuren lainan takaus on kunnalle kohtuuttoman suuri riski. Edellytän, että Kalajoen matkailusta tehdään kokonaisvaltainen suunnitelma, jossa määritellään Kalajoen matkailun kehittämisen päämäärät ja tavoitteet aikatauluineen. Nykyisenkaltainen epävarmuus, alueen kehittämisen impulsiivisuus sekä kunnan hallitseva rooli johtavat epätyydyttävään lopputulokseen.”
Kalajoen kunnanvaltuusto myönsi takauksen äänestyksen jälkeen numeroin 32-2, yksi poissa. Lainan takauksen vastavakuudet olivat erikoisia. Kalajoen kunnan 675 000 markalla Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle myyty hotelli tontteineen puolitettiin kahdeksi eri tontiksi: Tuomimaja-tontti ja Tuomitaverna-tontti. Tuomitaverna-tontti kiinnitettiin 19 872 347 markasta ja Kalajoen kunnan ja Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n vuokrasopimus Kuusikkonokka-tontista kiinnitettiin 10 miljoonasta markasta. Kunnan takauksen vastavakuutena oli kunnan ja yhtiön välisen vuokrasopimuksen kiinnitys. Käytännössähän tällaisellavastavakuudella ei ole mitään todellista arvoa, mutta on syytä epäillä, että valtuutettuja huijattiin perusteellisesti.
Vaadin erityistilintarkastusta
Vaadin Kalajoen kunnallisiin matkailuyhtiöihin Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n ja Paratiisikylpylä Oy:n erityistilintarkastusta. Tähän kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski ei suostunut. Tein kantelun asiasta eduskunnan oikeusasiamiehelle. Lestadiolainen keskustalainen KHT-tilintarkastaja antoi eduskunnan oikeusasiamiehelle lausunnon: ”Yhtiön oma pääoma oli tappioilla vähennettynä 31.12.1993 yhteensä 6.493,643,14 markkaa, eli huomattavasti yli osakeyhtiölain 13. luvun selvitystilasäännösten edellyttämän määrän. Vaikka toiminta on ollut viime vuosina tappiollista, ovat yhtiön omaisuuserät olleet tallella, eikä selvitystilapakkoa ollut.” Lausuman perusteella eduskunnan oikeusasiamies teki ei-anna-aihetta-päätöksen. KHT-tilintarkastajalta jäi kuitenkin kertomatta, miten yhtiön tilinpäätös oli laadittu, paljonko oli tehty kyseenalaisia arvonkorotuksia ja sellaista keksittyä todellisuutta.
Osakepääoman laskeminen
Kalajoen Hiekkasärkät Oy teki Kalajoen kunnalle anomuksen 3 miljoonan markan omaehtoisesta lainasta. Tämän valtuusto myönsi. Kunnanhallitus muutti lainasta 2,5 miljoonaa markkaa Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n osakepääomaksi ja puoli miljoonaa jäi käyttöpääomaksi. Kalajoen Hiekkasärkät Oy päätti korottaa 4.6.1997 7 § yhtiön pääomaa 12 445 300 markasta 2 500 000 markalla 14 945 300 markkaan. Samassa kokouksessa 9§ päätettiin alentaa yhtiön osakepääomaa 14 445 300 markasta 2.989 060 markkaan yhteensä 11 956 240 markalla tappioiden kattamiseksi.
Näin Kalajoen kunta menetti 13 miljoonaa markkaa ja yksityiset sijoittajat 2 miljoonaa markkaa.
On aika erikoista, että KHT-tilintarkastaja antaa tällaisessa tilanteessa edellä kuvatun lausuman. Oliko taustalla tosiasioiden pimennystarkoitus ja jotkut henkilökohtaiset suhteet?
Kylpylä kunnalle
Kalajoen Paratiisikylpylä Oy olisi mennyt konkurssiin, mutta konkurssin välttämiseksi Kalajoen kunta päätti ostaa tämän kylpylän. Kalajoen valtuutetuille esiteltiin laskelma, kuinka edullinen kauppa olisi Kalajoen kunnalle. Kalajoen kunta saisi kylpylästä vuokratuloja 40 375 000 markkaa jne. Valtuutettuja johdettiin tietoisesti harhaan. Valtuusto kuitenkin teki ostopäätöksen ja sitoutui vastaamaan Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n 21,7 miljoonan markan korkeakorkoisista ulkomaan lainoista. Näin Kalajoen kunnan tappiot muodostuivat tässä vaiheessa lähes 40 miljoonaksi markaksi.

Tervetuloa!
Tervetuloa Kalajoki-näyttelyyn Etappi-Kirppikselle Kalajoentie 31:een.


Kalajoen nykyinen 1879 valmistunut punatiilikirkko on järjestyksessään seitsemäs. Moni aikaisempi kirkko tuhoutui tulipalossa, milloin salaman, milloin vihollisen sytyttämänä. Edes nykyinen tiilikirkko ei ole säästynyt tulipalolta, vaan lämmityslaitteista tornin välikaton täytteisiin päässyt kipinä sytytti kirkon jumalanpalveluksen aikana sunnuntaina 16.2.1930. Suurin osa irtaimistosta ehdittiin pelastaa, mutta kaikki puurakenteet paloivat niin, että pystyyn jäivät vain perustus ja tiiliseinät.
Tiiliseinät jäivät palon jäljiltä käyttökelpoisiksi, joten uusi kirkko rakennettiin niihin. Työ oli ripeää ja uusi kirkko vihittiinkin käyttöön vuoden kuluttua edellisen palosta, 15. helmikuuta 1931. Keskikäytävän yllä riippuvat kynttiläkruunut ovat peräisin kuudennesta kirkosta. Ne ovat sieviläisen Topias Erkinpoika Kosken käsialaa vuodelta 1820. Alttarin ja saarnatuolin kyntteliköt, sivuseinien lampetit, sekä urkulehterin kattokruunut on valmistanut 1800-luvun puolivälissä kalajokinen Helanderin valimo.
Kalajoen kirkon palosta mukanaolleen kertomus

Olimme Pehko-Eemin kanssa sonnustautuneet kirkkoon oikein kalossit jaloissa. Siihen aikaan oli muoti, että nuorilla miehillä piti olla kalossit komeuden vuoksi. Jouduimme lehtereillä lähelle urkuja, kun halusimme kuunnella, kuinka komeaa oli, kun koneella veisattiin. Saarnasta emme niinkän välittäneet. Katselimme vai kattoa ja ihmettelimme, miksi urkujen vierestä välikatosta hilseilee maali irti niin kuin sataisi lunta hiljalleen. Kivioja saarnasi pöntöstä niin kuin ennenkin. Mistä hän puhui, sitä emme seuranneet, mutta sitten havahduimme,kun Kivioja kesken saarnan kuulutti, että kirkkoväki olisi hvä ja poistuisi kirkosta sievästi, sillä kirkon tornissa on tuli irti.

Tuli haudan hiljaisuus, niin kuin kirkkoväki ei olisi heti käsittänyt, mistä on kysymys. Mutta hetken perästä tuli säpinä alhaalla, kun kaikki olisivat halunneet ensiksi päästä ulos. Minä ja Eemi emme hätäilleet, vaan katselimme kuinka lukkari Metsola rupesi kokoilemaan nuottikirjoja. Vähän ajan kuluttua tuli suntio suuren avaimen kanssa kovaa vauhtia ja painui urkujen takana olevasa ovesta torniin johtavia portaita kohti, minä ja Eemi perässä. Me odotimme portaiden juuressa, kunnes suntio sai lukon auki, Sitten suntio nosti luukkuua vähän raolleen, mutta oudotti luukun heti paikoilleen ja sanoi. ” Ei herrajunala!” Mitä hän näki se jäi meille arvoitukseksi.

Samantien hän palsai takaisin sakastiin. Me päätimme, että pelastetaan urut ja jostain löysuimme vanhan ämpärin, johon rupesimme nostamaan urkupillejä. Pian saimm ämpärin täyteen, eivätkä pillit näyttäneet vähenevän ollenkaan. Sanoin, että taitaa olla turhaa näitä nykiä, mennä¨än pelastamaan tauluja ja maalauksia.

Sillä aikaa kun me touhusimme urkujen kimpussa, kirkkoon oli tullut pelastus- ja sammustusväkeä, joka hääräsi taulujen pelastamisessa. Liityimme siihen porukkaan. Joku oli tuonut lyhykäiset tikapuut, joilla pääsi juuri akunnan laudaudlle, ja siitä oli hyvä väännell lasimaalauksia irti. Rutina kuului, mutta eivän ne maalaukset särkyneet, kun ne oli koottu pienistä palasista. Ylimmäiset lasit oliva niin korkealla, ettei tikkailta ylettynyt irrottamaan, mutta minut komennettiin tikkaitten nokkaan. Kaksi pitkää miestä otti rikkaat olkapäilleen. Jopa rupes yltämään. Niin saatiin kaikki lasimaalaukset turvaan.

Sitten lähdettiin ulos katsomaan mitä siellä oli tehtävä. Sinne oli tuotu joku kylän paloruisku. Ne olivat hartiavoimin paineltavia kyläruiskuja. Ja lisäksi Santaholman tarharuisku, joka oli vähän pienempi. Sakastinpuolipäähän oli tuotu Kalajoen pisimmät tikkaat, jotka yltivät juuri räystään alle. Minut kehotettiin viemään letkua katolle. Siinä kysyttiin rohkeutta, kun piti räystään alta kömpiä katolle, eikä ollut mitään muuta kuin peilin syrjä, mistä sai vähän kiinni. Päästin suurella vaivalla katolle ja pukkasin letkun suuttimella ikkuan rikki, josta aloitin ruiskuttaa vettä välikatolle. Mutta siellä oli niin kova paine jo kuumuudesta, että kaikki vesi tuli takaisin minun silmille, Saino katolle kirveen ja köyden. Hakkasin kirveellä reiän kattoon, johon sidoin köyden, että pääsinn vähän turvallisemmin alas. Maassa huomasin, että tooinen kalossini oli jäänyt sinne katolle. Päätin, että sitä en lähden hakemaan, vaikka en saisi kalosseja koskaan, enkä niitä ole sen jälkeen saanutkaan.

Kun sammutustyöstä oli jo luovuttu, päätin luouda viime silmäyksen kirkon sisälle. Sitä näkyä ei voi heti unohtaa, Kiipesin laisten lehtin portaita yläs, mutta tien oli tukkinut suuri arkistokaappia, jota oli yritetty saada ulos. Se oli liian suuri, eikä se mahtunutkaan portaista. Kiipesin kaapin ylitse lehterin ovelle, jossa seisoin jonkin aikaa ja katselin, kuinka kaikki penkit oliva yhtenä tulimerenä. Tuli väkisinkin mieleen, että tuollaistako helvetissä on! Lapsesta asti oli päntätty päähän että helvistissä on kaikki kuin tulisessä pätsissä.

Pauli Manninen kirjoitus Kalajoki-lehdessä 1979

Tervetuloa!
Tapahtumien taustat ja todistusaineistot

Kihlakunnanvouti Pekka Kemppainen

Kihlakunnansyyttäjä Laura Sairanen

Vastaus kihlakunnanvoutu Pekka Kemppaiselle

Kalajoki-näyttely Etappi-Kirppiksellä

Näyttelyn synty

Uutiset

MTV3

Yle.fi

Yle urheilu

MV-lehti

YK-raportti: Sekä hallitus että Isis ovat käyttäneet kemiallisia aseita Syyriassa

Norja kaavailee aitaa pohjoiselle rajalleen – haluaa hillitä turvapaikanhakijoiden tulon Venäjältä

Turkki aloitti hyökkäyksen Isisiä ja kurdeja vastaan Syyriassa – panssarivaunut yli rajan

Uhriluku nousee Italian järistysalueella - liki 160 kuollut

Italian maanjäristyksen raunioista löytynyt jo 247 kuollutta – pelko jälkijäristyksistä ajaa ihmisiä nukkumaan autoissaan

Venäjä ärsyyntyi Suomen suunnitelmista: ”Suomesta tulee Yhdysvaltain etuvartio – Venäjän on reagoitava”

Yrittäjien parhaat työvuodet kuluivat jäähypenkillä

Pirkko Mattila vannoi ministerivalan – pohtii kantaansa Fimean siirron perumisesta
Erkin kommentti: Hoitaako Pirkko Mattila ministerin tehtäviä yhtä tarmokkaasti ja vastuullisesti kuin on hoitanut hallintovaliokunnan puheenjohtajan ja poliisiasiainneuvottelukunnan puheenjohtajan tehtäviä?

Putin määräsi jättiharjoitukset – Venäjän joukot täyteen taisteluvalmiuteen

Mielenkiintoiset blogit

Hätähuuto Suomesta

Eikö millään puolueella ole rohkeutta avata 90-luvun pankkikriisin papereita?

Isänmaan ryöstäjät

Juha.Sipilä.fi

Hanna Halmeenpää

Mielipiteeni

SUOMI KUNTOON!

Miksi syyttäjä Sulo Heiskari ei joudu vastuuseen teoistaan?
Miksi asianajaja Antti Latola ei joudu vastuuseen teoistaan?
Miksi varatuomari Paavo M. Petäjä ei joudu vastuuseen teoistaan?
Miksi varatuomari Asko Keränen ei joudu vastuuseen teoistaan?
Miksi eläkkeellä oleva poliisi Raimo Ollila ei joudu vastuuseen teoistaan?
Miksi Oulun poliisipäällikkö Sauli Kuha voi jatkaa virassaan?

Päivän mietelause

Koskaan ei ole liian myöhäistä elää eläämäänsä onnellisena elämänsä loppuun saakka.
Ei ole parempaa hetkeä olla onnellinen kuin tässä ja nyt.
Joka voi iloita tänään, alköön odottako huomiseen.
Kaikki on mahdollista … mahdotonkin!
Iällä ei ole mitään merkitystä ellei satu olemaan juusto.
Puolet elämän iloista on löydettävistä pikkuasioista – ohimennen siepatuista.

Värssy

Lumihunta harson heittää,
vanhan vuoden alleen peittää.
On aika ystäviä kiittää,
aihettahan paljon riittää.

Musiikki, joka on jäänyt mieleeni

Yölintu - Jätkän humppa

Jope Ruonansuu - Pikku pikku siiderissä

Yölintu - Rilluttele yö

ККХ - Поехал казак на чужбину далёко

Кубанский казачий хор - По горам Карпатским

Sanaton rakkaus 0001

Tulisitko elämääni_0001.wmv

Meidän laulu_0001.wmv

Abba - Take A Chance On Me

Tarja Lunnas Oot mulle enemmän 0002

Liikunta ja terveys

Paino 103,0 kg, verenpaine aamulla 162/100 , lepopulssi 56 , verenpaine illalla 152/94 , lepopulssi 75 . Uinti 0 m / 44 000 m, Jumppa 0 min / 3820 min. Kuntosali 0 min/ 3020 min, Kävely 0 km/ 234 km, Pyöräily 28 km / 1478 km , Hiihto 0 km/ 28 km, juoksu 0 / 0 km, rullaluistelu 0 / 0 km.

Loppukevennys

Näin paljon yleisurheilun suurin tähti Usain Bolt tienaa – kisapalkkiot vain pieni osa jättimäistä rahavirtaa

Nuorukaisen erittäin vaarallinen ”jänistemppu” raitiovaunun kanssa tallentui kuvaan: ”Henki voi lähteä helposti”

Jälleen uusi dopingkärysuma: 15 urheilijaa jäi kiinni Pekingin uusintatesteissä – kolme kultamitalistia

Rajua tekstiä Yhdysvalloista: Hittiohjelma syytti Lasse Vireniä dopingista 1972 - "En vastaa mitään"

Kirja: Kekkonen äänitti salaa hallitusneuvottelut 1976 - nauhuri verhon takana piilossa

Raju paljastus Norjasta – maan hiihtoliitto tuputtaa lääkkeitä terveille urheilijoille

Naisopettajalle vankeustuomio törkeistä hyväksikäytöistä: Uhrit 12-15-vuotiaita

Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)